RRuth Oy, perinteikkäästi uudistuva

R.Ruth Oy - kauppapuodista monialakonserniksi

ROBERT RUTHIN KAUPPAPUOTI 1883-1888

Robert Ruth

Robert Ruth nuorena

R.Ruth Oy:n perustaja Robert Ruth syntyi 1854 Jämsän Auvilan kylässä puustellin vuokraajan poikana. Koulunkäynti loppui jo 14-vuotiaana isän kuoleman vuoksi ja Robert toimi jonkin aikaa kotitilallaan maanviljelijänä jolloin hän alkoi myös harjoittaa maalaistavaroiden välityskauppaa. Varsinainen kauppiasura käynnistyi, kun hän ryhtyi sekatavarakauppiaaksi Jyväskylässä vuonna 1883.

Ruthin kauppapuoti sijaitsi Kauppakadun ja nykyisen Vaasankadun risteyksessä ja siinä myytiin tavallisia arkipäivän tavaroita ja elintarvikkeita. Tuotteina olivat muun muassa ruis- ja vehnäjauhot, tupakka, maltaat, silakat sekä voi, mutta toki valikoimasta löytyi myös erikoisempia tuotteita, kuten viiniä ja konjakkia, joita silloisten maalaiskauppiaiden puodeista ei löytynyt. Puoti oli tavaratalo pienoiskoossa. Asiakkaiksi tuli kaupunkilaisten lisäksi runsaasti lähipitäjien maalaisväestöä, jonka kaupunkireissun varrelle puoti sopivasti sijoittui.

Lupaavasti alkanut kauppiasura koki vastoinkäymisen, kun Ruthin kauppapuoti paloi vuonna 1888. Robert Ruth oli kuitenkin määrätietoinen yrittäjä, joka myi tontin, sai pienen vakuutuskorvauksen ja alkoi etsiä uutta kauppapaikkaa suuntautuen taas tuleviin haasteisiin.

TUKKUKAUPPA ALOITTAA 1888-1906

Konttori

Ruth konttorissaan kassakaapin ääressä.

Muutaman vuoden väliaikaisjärjestelyjen jälkeen Robert Ruth osti kiinteistön Kilpisenkadun ja nykyisen Yliopistonkadun kulmasta. Tällä nyttemmin ”Ruthin kulmaksi” kutsutulla tontilla hän aloitti tukkukaupan ensimmäisenä Jyväskylässä.

Tukkukauppa kasvoi voimakkaasti ja vuosisadan vaihteessa se oli jo Jyväskylän huomattavin kauppaliike.

TUKKUKAUPAN RINNALLE RINKELILEIPOMO 1906-1925

Ruthin väki

Ruth (istumassa) henkilökuntansa kanssa leipomon portailla.

Ruth laajensi liiketoimiaan vuonna 1906 perustamalla Ruthin kulman tontille Jyväskylän Höyryleipomon, joka oli Suomen ensimmäinen teollisesti rinkeleitä valmistava tehdas. Melko pian ”Ruthin rinkeleiden” myyntialue laajeni maakunnan ulkopuolellekin ja vuonna 1914 vuosituotanto oli jo 300 000 kg.

Höyryleipomo ei ollut ainoa tehdashanke, jota Ruth suunnitteli vuosisadan alussa. Varsin pitkälle etenivät suunnitelmat tulitikku- ja saippuatehtaan perustamisesta.

OSAKEYHTIÖN KASVU 1925-1950

Kuorma-auto

Henkilökuntaa lähdössä mottimetsään häkäpönnttöautolla vuonna 1943.

Robert Ruthin kuoltua v. 1925 hänen perillisensä perustivat R.Ruth Osakeyhtiön. Yhtiö jatkoi tukkukauppaa sekä leipomotoimintaa ja molemmilla sektoreilla tehtiin huomattavia laajennusinvestointeja seuraavina vuosikymmeninä.

1930-luvulla Ruthin rinkelit olivat jo maankuuluja ja muun muassa presidentti Svinhufvudin rouva tilasi niitä presidentin kotiin Luumäelle.

Sotavuosia lukuun ottamatta liiketoiminnot kasvoivat vahvasti koko vuosisadan alkupuoliskon. Yrityksen toimitusjohtajana toimivat Robert Ruthin pojat. Sodanjälkeisinä vuosikymmeninä mukaan tuli uusia toimialoja.

R.RUTH OY:N KAHVILA- JA RAVINTOLATOIMINTA 1955-

Konditoria

Ruthin Koditoria-Kahvila Kilpisenkadulla 1960-luvulla.

Ensimmäinen Ruthin kahvila avattiin vuonna 1955 Jyväskylän keskustaan Asemakadulle. Ruthin Vintti aloitti kahvilana vuonna 1959, mutta muuntui seuraavina vuosikymmeninä ajan hengen mukaan suosituksi nuoriso-, tanssi-, lounas-, tai diskoravintolaksi. Seminaarinkadun Ruthin Kahvila, joka nykyisin tunnetaan Kulttuuriravintola Ylä-Ruthina, on toiminut jo yli 40 vuotta hyvin eritaustaisten asiakkaiden kohtaamispaikkana.

Jyväskylään ja lähiympäristöön oli perustettu 80-luvulle mennessä kymmenkunta Ruthin kahvilaa tai ravintolaa, joista osa toimi myös oman leipomon konditoriamyymälänä.

Vuosituhannen vaihteessa R.Ruth Oy oli osakkaana mukana laajentamassa Giggling Marlin iltaravintolaketjua Suomessa seitsemäään kaupunkiin ja ensimmäinen yhteishanke aloitti Ruthin Vintin tiloissa vuonna 1999. Seppo Koskinen Ravintolat Oy osti Giggling Marlin –ketjun vuonna 2006 ja tämän yrityskaupan yhteydessä R.Ruth Oy:stä tuli SK-Ravintolat Oy:n vähemmistöosakas.

Vuoden 2006 lopussa R. Ruth Oy aloitti liiketoimintayhteistyön ravintoloitsija Juha Oksasen kanssa. Helsingistä hankittiin yhdessä olutravintola Kolme Kaisaa. Yhteishankkeet Helsingissä jatkuivat vuonna 2008 Suomalainen Olutravintola Villi Wäinön perustamisella ja vuonna 2011 Pub-ravintola Basen hankkimisella. Kaikissa näissä ravintoloissa R.Ruth Oy:llä on enemmistöosakkuus.

AUTOLIIKETOIMINTA 1963-

Auton luovutus

Kuplavolkkarin luovutus asiakkaalle 60-luvulla.

Ruth-konsernin autoliiketoiminta sai alkunsa 1963, kun R.Ruth Oy osti Jyväskylän Autotarvike Oy:n osakekannan. Pari vuotta myöhemmin rakennettiin uudet toimitilat Aholaitaan, jossa tämä Suomen vanhin Volkswagenin jälleenmyyjä toimii edelleen. Edustettaviksi merkeiksi tuli sittemmin myös Audi ja Seat. Vuosituhannen vaihteessa tehtiin suuri laajennusinvestointi, joka toteutettiin kansainvälisen Volkswagen- ja Audi-myymälämiljöön mukaisesti.

Suhdanneherkällä alalla toimiva Autotarvike on sopeutunut taloudellisiin suhdanteisiin ja oli 2000-luvulle tultaessa kasvanut vaatimattomasta alusta nykyaikaiseksi täyden palvelun autotaloksi. Selviytymistä auttoi myös konsernin monipuolinen toimialarakenne.

Tilantarpeen kasvaessa Seat-autojen myynti siirtyi vuonna 1996 erilliseen toimitilaan Ahjoautoon. Kymmenisen vuotta myöhemmin henkilöautojen vaihtoautomyynti keskitettiin Keski-Suomen Vaihtoautokeskukseen, jolle hankittiin uusi yhteinen toimitila Ahjoauton kanssa.

Vuonna 2004 Jyväskylän Autotarvike Oy pyrki vahvistamaan kilpailukykyänsä hankkimalla Savilahden Auto Oy:n autoliikkeet Mikkelissä ja Savonlinnassa. Lisäksi Keuruun Autokeskus vahvisti autokonsernin myyntialuetta vuosina 2007-2009.

Vuosina 2010-2011 autokonserni toimi Fiat-jälleenmyyjänä Jyväskylässä ja Mikkelissä.

Huoltopalveluja kehitettiin vuonna 2011 laajentamalla Jyväskylän Autotarvikkeen korjaamohallia ja vuonna 2012 käynnistämällä uuden konseptin mukainen Direct Express-huolto Ahjoautossa.

TUKKUKAUPPATOIMINTA 1950-1992

Messut

Tekstiiliosaston henkilökuntaa Ruthin syysmessuilla.

Ruthin tukkuliike oli 1960-luvulle tultaessa kehittynyt TUKO:laiseksi maakunnalliseksi yleistukkuliikkeeksi, jolla oli elintarvike-, tekstiili-, rauta-, maatalous-, ja kemikaaliosastot sekä oma jakelukalusto. Laajin toiminta-alue oli 50-luvulla perustetulla kemikaaliosastolla, joka toi maahan useita tuotesarjoja ja myyntialueena oli koko Suomi.

Sittemmin kaupan rakenteen ja luonteen muututtua 1970-luvulla laajasta tukkutoiminnasta päätettiin luopua. Vuonna 1980 myytiin suurin osa tukkuliikkeestä ja viimeisenä kemikaalitukku vuonna 1992.

LEIPOMOLIIKETOIMINNAN MUUTOKSIA 1954 - 2000

1950-luvulla Ruthin leipomo laajensi toimitilojaan ja kasvatti tuotevalikoimiaan runsaasti. Tuotannon painopiste muuttui nyt ruokaleipään ja konditoriatuotteisiin. Rinkeli- ja korppuvalmistus siirtyi Jyväs-Hyvä Ky:lle, joka osti osan tuotantokoneista vuonna 1954.

1980-luvulla Ruthin Leipomo-Konditoriolla oli lähes 200 tuotetta ja yli 300 asiakasta Keski-Suomen maakunnassa. Tuotteilla oli hyvä maine ja erityisen tunnettuja olivat muun muassa Ruthin voitaikina ja karjalanpiirakat. Leipomon sijainti ja tilat useassa kerroksessa eivät kuitenkaan vastanneet enää taloudellisen toiminnan vaatimuksia.

Uusi leipomo

Uusi leipomo rakennettiin vuonna 1992.

1992 Ruth rakensi uuden nykyaikaisen leipomon Jyväskylän Hämeenlahteen, johon yhdistettiin myös muutama vuosi aiemmin ostetun Herkkusuu Oy:n toiminta.

Vuonna 2000 Ruth-konserni keskitti edelleen liiketoimiaan kahteen pääalueeseen: autokauppaan ja ravintolatoimintaan. Leipomotoiminnasta päätettiin tällöin luopua ja se myytiin Fazerille.

RUTHINKULMAN KIINTEISTÖ 1908-

Ruthinkulma

Ruthinkulma vuosisadan alussa.

Ruthinkulman kiinteistö Jyväskylän Yliopistonkadun ja Kilpisenkadun risteyksessä juontaa juurensa 1900-luvun alkuun, kun Robert Ruth hankki kiinteistön liiketoimiensa harjoittamiseen sekä perheensä kodiksi. Aluksi Ruth käytti tontilla sijanneita puurakennuksia, mutta melko pian hän rakennutti Harjukadun varteen kaksikerroksisen kivitalon, jota myöhemmin on laajennettu useaan otteeseen leipomon ja tukkuliikkeen tarpeisiin.

Rakennus oli tukkukaupan ja leipomon toimitiloina aina vuosisadan viimeiselle vuosikymmenelle asti, jolloin osa kiinteistöstä myytiin ja Yliopistonkadun puoleinen osa saneerattiin vuokrattaviksi liike ja toimistotiloiksi.